MALEDIIVIT

Olen tässä jo muutaman viikon ajan lupaillut jonkinlaista matkareportaasia Malediiveilta, joten tässä sitä nyt vihdoin olisi.

Olin päättänyt jo joskus aikoja sitten ihania paratiisikuvia katseltuani, että häämatkani suuntautuu jonain päivänä Malediiveille. En voinut kuvitella matkustavani sinne mistään muusta syystä, sillä matkat ovat todella kalliita. Häämatka kun sentään tapahtuu todennäköisesti vain kerran niin sillä varjolla sitten voikin "rantalomaan" tuhlata vähän enemmän.

Kyseessä ei todellakaan ollut kuitenkaan mikään perinteinen rantaloma! Me valitsimme pakettimatkan Tjäreborgin kautta, koska itse ainakin koen turvallisemmaksi matkustaa valmismatkalla paikkaan, josta en tiedä yhtään mitään etukäteen ja joka on toisella puolella maailmaa. Toki omatoimimatkailu Malediiveille on ihan mahdollista ja varmaan ensi kerralla (jos sellainen joskus tulee) varaammekin lennon ja hotellin erikseen, koska matkanjärjestäjän rooli itse matkallamme oli häviävän pieni.

Saareksi valikoitui Veligandu island resort & spa, joka Tjäreborgin valikoimassa kuvattiin hyväksi häämatkakohteeksi. Saarella ei nimittäin ole yhtään lapsia. Ja sen kyllä huomasi. Sai olla aivan rauhassa, eikä mistään kuulunut meteliä.

Malediivit on Intian valtameren saariryhmä, johon kuuluu ilmeisesti parikin tuhatta saarta, mutta joista vain 200 on asuttuja. Suurin osa saarista on hotellisaaria, joilla ei siis ole yhtään mitään muuta kuin hotelli. Meidänkin pikkusaaremme strategiset mitat olivat 150x600m. Sen ympäri käveli 40 minuutissa rantaa pitkin. Itse paikallisten asuttamalla pääkaupunkisaarella Malella (tai Malessa) emme juuri käyneet. Lennot tietenkin tulivat ja lähtivät sieltä, mutta lentokenttäkin oli oma kelluva kokonaisuutensa 15 min laivamatkan päässä pääkaupungista.

Omalle saarellemme lensimme kentältä vesitasokoneella. Lento oli pieni ja kuuma ja siitäkin ilosta saimme pulittaa 500e. Siis molempien matkoista lentokentälle ja takaisin. Ei siis mikään perus hotellibussikuljetus kympillä... Vesitasolentoa kuitenkin suositeltiin "mahtavien näköalojen" ja "unohtumattoman elämyksen" vuoksi. Olivathan atollit toki yläilmoista kauniita, mutta silti ehkä valitsisin itse ensi kerralla kuljetukseen paljon halvemman laivamatkan, vaikka se pari tuntia pidempään kestäisikin. Koneella lensimme 40 minuutissa kentältä omalle saarellemme.

"Omalla saarellamme" tarkoitan tietysti hotellisaarta. Mutta voi ihan hyvällä omallatunnolla sanoa, että ajoittain tuntui kuin saari olisi ollut omamme. Henkilökuntaa saarella oli tuplasti verrattuna vieraisiin (noin 100), joten olo todella oli kuin prinsessalla. Ajoittain jopa hieman vaivaantunut näin suomalaisesta vaatimattomasta näkökulmasta. ("Älkää nyt minun takia vaivautuko"/"Voinhan minä itsekin nyt tämän tuolini vetää" jne). Perinteisiin lomakohteisiin verrattuna ihanaa oli myös se, että esimerkiksi aurinkotuoleista ei ollut sitä veristä kilpailua, jota käydään auringonnoususta alkaen pyyhkeitä varauksen merkiksi levitellen hotellien uima-altailla. Saarella nimittäin oli niin paljon tilaa. Asiaan varmaan vaikutti myös se, että suurimmalla osalla oli omat aurinkotuolit villansa terassilla.

Oma asumismuotomme saarella oli water villa, joka siis oli meren päälle pilareiden varaan rakennettu huoneisto, jonka terassilta johtivat puiset portaat alas kirkasvetiseen mereen. Snorklaus onnistui siis ihan omalta takapihalta lähtien ja iltaisin katselimme terassilla aurinkotuoleissamme tähtiä tai alhaalla vedessä lampun paisteessa uiskentelevia eri värisiä kaloja. Yksi suuri iloni ja aluksi myös kauhuni oli katsella saarella usein näkyneitä pikkuisia haita, jotka ainakin tarjoilijamme mukaan olivat "very friendly". Empiirisen kokemukseni mukaan ne kyllä uivatkin ihmisiä karkuun ennemmin kuin puraisivat varpaasta, mitä itse ainakin pelkäsin aluksi.

Malediivit on aivan unelmakohde häämatkalaisille varmastikin myös siksi, ettei saarilla ihan hirveästi tekemistä ole. Malediiveilla ollaan meren keskellä ja aktiviteetit liittyvät tietysti myös mereen. Me kävimme snorklaamassa, kajakoimassa ja kokeilimme windsurfingia (tosin tyynellä säällä, joten siitä nyt ei ihan hirveästi saanut irti). Hotelli tarjosi lisämaksusta tietenkin myös erilaisia sukelluskursseja ja -reissuja, mutta meistä kumpikaan ei ollut sukeltamisesta kovin innoissaan. Tietysti harmi sinänsä, koska vedenalainen elämä ja koralliriutat ovat Malediivien kauneinta antia. Snorklaamallakin onneksi pääsi osan siitä näkemään. Kuitenkin suurimman osan ajasta olimme keskenämme ja rentouduimme hulppeissa puitteissa. Muuta en oikeastaan edes lomalta kaivannut.

Tämän matkan perusteella en osaa malediivilaisesta kulttuurista tai paikallisista ihmisistä kovin paljoa kertoa, koska vaikka kävimme pienellä päiväretkellä paikallisten asuttamalla saarella, jäi kosketus kulttuuriin hyvin ohueksi. Malediiveilla on vallalla islaminusko, joten paikallisten asuttamilla saarilla pitää naisten pukeutua siveellisesti ja esimerkiksi bikineissä ei saa mennä uimaan. Myöskään alkoholia ei paikallisilla saarilla myydä, mutta hotellisaaret ovat onneksi erilaisia tässä suhteessa. Omaksi hämmästyksekseni aamupalalla myös tarjoiltiin pekonia ja muutenkin ruokaa oli laidasta laitaan, myös porsaanlihaa.

Mikään ekokohde Malediivit ei ole ja ison osan lomasta kyllä murehdinkin aikaansaamaamme isoa hiilijalanjälkeä, vaikka yritinkin vain nauttia olostani ilman mitään huolia ja murheita. Onneksi kuitenkin osallistuimme kierrokselle, jossa kerrottiin hotellisaaren toiminnasta "kulissien takana", mm. jätehuollosta, vedenpuhdistuksesta ja energiankulutuksesta. Tietysti luksusturismissa kuluu paljon resursseja energiaa ja vettä (meidänkin huoneemme siivottiin kahdesti päivässä ja minibaarin sisältö kuului pakettiimme). Onneksi kuitenkin meidnkin hotellisaarellamme kaikki likavesi otettiin uudelleen käyttöön mm.kukkien kasteluvetenä puhdistuksen jälkeen ja muutenkin mahdollisimman paljon yritettiin kierrättää. Totuus kuitenkin on se, että keskellä valtamerta olevat saaret eivät voi olla kovin omavaraisia ja samalla tarjota turisteille maailmanluokan luksusta. Puhdas vesi, käyttötavarat, alkoholi, ruuat ja energia pitää saarelle kuljettaa muualta maailmasta.

On kuitenkin ihan oikein, että turisti joutuu maksamaan maltaita Malediiveille matkustaessaan. Olen varmaan vähän kaksinaismoralisti, koska paheksun hyvin paljon tällaista matkailua, mutta nautin kuitenkin omasta matkastamme täysillä. Ja hyvä niin, sillä kyllähän siitä maksettiin. Voisi varmaan arvioida, että Malediiveille kohtuullisen hienosti matkustaminen kahdeksi viikoksi maksaa pariskunnalta noin 10 000e. Halvemmallakin tietysti pääsee ja myöskin todella paljon kalliimmalla. Hinta riippuu myös sesongista. Jos olisimme menneet joulun aikaan, olisi hinta ollut tuplasti kalliimpi. Meillä myös oli all inclusive -paketti, mikä kannatti, sillä esimerkiksi vesipullo olisi maksanut 5 USD ja ravintolaillallinen noin 80 USD/henkilö. Voi siis arvata varmaan, ettemme saarella kovin paljoa shoppailleet. 

Sää oli päiväntasaajalla sijaitsevalle saarelle ominaisesti kaunis ja ilma kuuma. Lämpöä oli päivällä noin 30 astetta, mutta enimmäkseen olo oli ihan hyvä, koska mereltä kävi lähes aina pieni tuuli. Alkupäivämme matkalla olivat aivan täysin tyyniä, mikä ilmeisesti ei ole paikalle ihan tyypillistä, ja silloin kyllä oli tarve pulahtaa uimaan pari kertaa tunnissa vähintään. Loppulomasta saimmekin kokea kovan tuulen lisäksi rankkasadetta ja ukkosta ja yksi päivä tuli vietettyä kokonaan sisätiloissa. Tietenkään lomamatkalla ei toivoisi mitään rankkasateita (ainakaan koko päivää kestäviä), mutta oli sekin parempi kuin säätiedotuksessa luvattu useamman päivän sadeaalto. Paikallisten mukaan joulukuu on parasta matkustusaikaa Malediiveille, joten en halua ajatellakaan, millainen sää on kesällä, sadekautena.

Varmaan paljon muutakin olisi sanottavaa ja kerrottavaa Meldiiveista, mutta kysymyksiä ja kommentteja saa esittää ja palaan sitten niihin tästä tekstistä unohtuneisiin asioihin tarkemmin. Kaiken kaikkiaan voin kyllä lämpimästi suositella kohdetta kaikille. Myös perheille, sillä monilla saarilla on lapsillekin sopivaa aktiviteettia. Itse tietenkin nautin rauhasta ja puolisoni kanssa lähes kaksin koko saarella olemisesta (tai siitä, että se tuntui siltä), mutta voisin ehkä kuvitella joskus matkustavani Malediiveille lastenkin kanssa. Tai no, ehkä sitä pääsee halvemmallakin ja lyhyemmillä lennoilla etelänmatkalle lasten kanssa... Matka oli kallis, mutta oli se kaiken kaikkiaan melko ainutlaatuinen kokemuskin <3 En yhtään ihmettele, miksi jotkut palaavat kerta toisensa jälkeen tuollekin saarelle. Joku oli kuulemma juuri 39.:llä vierailullaan...

Toivottavasti tästä reportaasista oli apua, jos joku miettii matkustavansa Malediiveille tai ihan vain mielenkiintoista luettavaa muille :) Kysymyksiin vastaan mielelläni!