lauantai 13. tammikuuta 2018

Ihanaa rintakipua ja hengenahdistusta

Ensimmäinen viikko Rintakipu & Hengenahdistus -jaksoa takana ja vielä neljä edessä! (Vai montako niitä on, nyt en jaksakaan tarkistaa). Viikon aikana on palauteltu mieleen fuksikeväänä opiskeltuja perusasioita EKG:stä sekä opiskeltu kohonneen verenpaineen diagnosointia ja hoitoa.

Päivät olivat jo ensimmäisellä viikolla todella pitkiä ja opiskelu alkoi tuntua heti alkuun rankalta, koska työmäärä on jälleen kerran valtava. Nämä asiat ovat tärkeitä ja haluan opiskella ne kunnolla. Opiskeluun vaan voisi käyttää aikaa paljon yli vuorokaudessa olevien tuntien, eikä valmista tule oikeasti koskaan. Aina löytyy lisää tietoa, mitä selventää itselleen. Totuus on kuitenkin se, että kaikessa uuden oppimisessa tarvitsee myös lepoa. Oppiminen on oikeastaan tehokkainta silloin kun ei aktiivisesti edes yritä oppia mitään. Uutta tietoa täytyy hetken aikaa sulatella ja antaa ajatusten muhia itsekseen ennen kuin ne voi tallentaa pitkäkestoiseen muistivarastoon.




Tutoreiden tekemiseen kuitenkin menee varsinkin jakson alussa useita tunteja, joten muhimislepohetkiin ei nyt juuri pysty resursoimaan tarpeeksi aikaa. Ainakaan tällä hetkellä. Opiskelu on kuitenkin edelleen (tai jälleen) todella kivaa ja mielenkiintoista, joten ei haittaa, vaikkei tälle viikolle nyt varmaan osukaan yhtään opiskeluvapaata päivää. Tulevilla viikoilla sitten, ehkä!

Tällä kertaa tutorista saimme opiskelutavoitteeksi "verenpainelääkkeet" ja "vasemman kammion hypertrofian". Ensimmäinen siis kattaa kaikki kohonneen verenpaineen hoitoon tarkoitetut lääkkeet eli nesteenpoistolääkkeet, beetasalpaajat (ja alfareseptoreihin vaikuttavat lääkkeet), kalsiumkanavan salpaajat ja RAA -järjestelmään vaikuttavat lääkkeet. Erilaisia verenpainelääkkeitä on useita ja opiskelutavoiteena on siis kaikki näihin liittyvä, eli vaikutusmekanismit, annostukset, indikaatiot (eli milloin kuuluu käyttää ja kenelle) sekä haittavaikutukset. Melkoinen paketti siis muutaman päivän aikana sisäistettäväksi!

EKG:n tulkinta on onneksi ollut ainakin nyt aluksi yllättävän helppoa. Joululomalla kävin läpi yhden verkkokurssin EKG:n perusteista ja siitä tuntuu jääneen aika paljon käteen. Nyt vielä ei ole joutunut käyttämään kamalasti aikaa perusteiden selventämiseen, eikä tulkinta ole vielä ainakaan aiheuttanut yhtään verenpaineen nousua tai harmaita hiuksia. Ehkä sitten myöhemmin kun päästään rytmihäiriöihin ja infarktimuutoksiin... Joka tapauksessa koko EKG tuntuu niin tärkeältä työkalulta hallita, että mielelläni paneudun siihen nyt kunnolla.

Toinen tärkeä asia tuntuu olevan keuhkojen röntgenkuva (tai on siinä toki sydänkin). Tätäkin harjoittelimme vähän silloin fuksivuoden keväällä Hapensaanti -jaksossa. Nyt kuitenkin mennään vielä vähän syvemmälle aiheeseen, koska nämä diagnosointityökalut pitäisi jo pian hallita. Meillä oli thoraxkuvan tulkinnasta yksi todella hyvä luento, jolla vanhat tiedot palautuivat mieleen ja uutta tuli taas opittua. Lisäksi on onneksi luvassa jonkinlainen ryhmätyökin aiheesta. EKG:stakin on tässä jaksossa useampia ryhmätöitä, joten jakson loppupuolella on varmasti hyvinkin syvällinen ote koko diagnostiikkaan.

Jakso on ihanan kliininen, kuten ennakkoon osasin odottaakin. Ensimmäisen viikon luennot olivat nekin jo mielenkiinnoltaan huippuluokkaa, ja niiden lisäksi meillä on luvassa myös monipuolisesti tärkeitä taitoja opettavia ryhmätöitä ja tilaisuuksia harjoitella potilaiden tutkimista. Tällä viikolla pääsimmekin jo TAYS:iin kuuntelemaan potilaiden sydänääniä ja eilen saimme harjoitella nilkka-olkavarsipaineiden mittaamista toisiltamme sekä alaraajojen verenkierron arviointia. Molemmat harjoitustyöt olivat todella hyviä ja opettavaisia.

Viime syksyltä jäänyt positiivinen ja innostunut ote opiskeluihin on siis edelleen tallella ja kaikki tuntuu niin mielenkiintoiselta ja tärkeältä! Kolmosvuosi on kyllä ollut aivan ehdottomasti tähän asti paras ja lääkisopiskelu on todellakin mahtavaa. <3


Sydänäänten kuuntelu on muuten niin paljon mukavampaa kun on vihdoin kunnollinen stetoskooppi hankittuna! Voin todellakin suositella Littmannin stetareita, vaikka kalliit ovatkin. (Kuvassa on nukke :))

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti