keskiviikko 1. kesäkuuta 2016

Lääkisläisten kesätyöpaikat

Tällä hetkellä minun ja varmaan monen teistä lukijoistakin elämää siivittää hyvin vahvasti kesätyö. Oma työpaikkani on tutussa sairaalaympäristössä, jossa harjoitan jo olemassaolevaa sairaanhoitajan ammattiani. Siinä mielessä olin hyvin onnekkaassa asemassa kurssikavereihini verrattuna, koska minulla oli jo ennestään ammatti, jolla saada kohtalaisen helposti töitä vieläpä omalta alalta. Aika hyvin kuitenkin melkein kaikki halukkaat kurssiltani työllistyivät, ja yllättävän moni jopa pääsi "oman alan hommiin" tai ainakin johonkin läheisesti terveydenhuoltoalaa liippaaviin töihin. Monet kuitenkin myös tekevät tänäkin kesänä niitä edelliskesiltä tuttuja töitä esimerkiksi myyjänä.

Minun laillani TAYSin käytäviä kuluttaa muutama muukin kurssilaiseni. Ihan kaikkien kesätyöpaikkoja en saanut udeltua, mutta esimerkiksi tänään yksi kavereistani ilmestyi osastollemme ottamaan EKG:ta potilaasta. Meitä lääkäriopiskelijoita on siis esimerkiksi Fimlabin (kuten ehkä nimestäkin voi päätellä, kyseessä on laboratoriopalveluja tuottava yritys) palveluksessa mm. verinäytteiden ja sydänfilmien ottajana. Ne ovatkin jo ensimmäisen vuoden harjoitustöissä tutuksi tulleita toimenpiteitä, ja varmasti kesä näytteenottajana tuo mukavaa rutiinia työskentelyyn. Potilaitakin saa kohdata, joten mikäs sen parempaa.

Kurssikavereitani toimii myös muuten sairaaloissa tai laitoksissa esimerkiksi laitoshuoltajana tai sihteerinä. Jotkut ovat myös yksityisillä firmoilla töissä vastaanotossa potilasneuvonnassa ja ajanvarauksessa. Sen lähemmäs potilaita ja käytäntöä ensimmäisen vuoden opiskeluilla tuskin pääsee, ellei sitten tee hoitajan töitä. Niitäkin jotkut kurssikaverini uskaltautuivat täksi kesäksi tekemään. Mielestäni se on ihailtavaa ja todella hyväksi tuleville lääkäreille. Perus-/lähihoitajan sijaisena (tai nimike varmaankin on hoitoapulainen kun ei nimikesuojatun ammattilaisen töitä saa ilman alalla opiskelua tehdä) toimiminen on perushoidon näennäisestä helppoudesta huolimatta aika rankkaa sekä fyysisesti että henkisesti. Sen lähemmäs ihmistä on vaikeaa päästä. Siinä työssä saa myös nähdä ne kaikki elämän puolet, mitä ei ehkä vielä omalle kohdalle ole sattunut.

Toivon, että hoitotyössä toimiminen on kavereilleni kasvattava ja opettava kokemus. Itse ainakin ensimmäinen kesätyöpaikka pitkäaikaissairaiden osastolla kasvatti ihan eri lailla kuin mitkään muut kokemukset elämässä sitä ennen. Menin hoitotyöhön silloin ihan ummikkona, en tiennyt edes miten vessassa autetaan ihmistä ja esimerkiksi toisen suihkuttaminen tuntui todella omituiselta. Onneksi kaiken oppii aika äkkiä ja maalaisjärjellä pärjää pitkälle. Hoitotyöhön kesäksi meneviä/menneitä kurssikavereitani yritin kyllä parhaani mukaan jos ei nyt neuvoa niin ainakin henkisesti valmistaa tulevaan. Tärkeintä on kuitenkin kohdata se ihminen ja kaikki paperiasiat ja muu byrokratia on oikeasti toissijaista. Varmasti hoitotyötaustalla lääkäriopiskelijasta tulee joskus parempi lääkäri kuin ilman niitä kokemuksia.

Aika moni meidän kurssilainen pääsi jo fuksivuoden aikana aloittamaan syvärit eli syventävän opinnäytetyönsä. Niiden parissa kuluukin sitten joidenkin kesä. En itse ole aloittanut syväreitä, joten en tiedä niistä vielä paljon mitään. Elän kuitenkin käsityksessä, että niiden tekemiseen voi kuulua vähän sekalaisesti vaikka ja mitä. Jotkut esimerkiksi lukevat potilaskertomuksia ja poimivat sieltä dataa johonkin isompaan aineistoon, josta sitten kirjoittavat esimerkiksi artikkelin. Jotkut taas pääsevät ihan potilaiden kanssa tekemisiin, tekevät näille esimerkiksi jotain kliinisiä tutkimuksia tai haastattelevat näitä. Syväreistä on kai joissakin tapauksissa mahdollista saada palkkaakin. Riippuu varmaan kenelle tekee ja miten osaa neuvotella oman työnsä tärkeydestä. Itse olen vieläkin ihmeissäni siitä, että lääkäriopiskelijalle maksetaan harjoittelusta palkkaa.

Palkallista harjoittelua eli amanuenssuuria meillä ei kuitenkaan ole ohjelmassa ennen kuin kolmannen vuoden jälkeen. Harjoittelu on pakollinen tutkintoon kuuluva osa ja se suoritetaan "omalla ajalla", eli loma-aikoina. Siksi kai onkin reilua, että siitä maksetaan. Sairaanhoitajaopiskelijoilla harjoittelu kuitenkin tapahtuu pääosin lukuvuoden aikana. Amanuenssuureja suoritetaan esimerkiksi yliopistosairaalassa tai terveyskeskuksissa. On kai aika sama mihin menee harjoitteluun, paitsi yksityiset lääkäriasemat eivät ilmeisesti kelpaa. Harjoitteluksi lasketaan myös lääkärin sijaisena toimiminen, mutta siihen saadaan luvat vasta neljännen vuoden jälkeen.

Itse olen jo nyt kovasti miettinyt amanuenssuuria. Toisaalta kiehtoisi toimia "lääkärinä" jo mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, varsinkin kun kliinistä osaamista on jo taustalla, vaikkei niitä asioita olisikaan vielä koulussa tullut vastaan. Amanuenssina kun saisi ilmeisesti toimia missä vain opintojen vaiheessa, jos vain joku sellaiseksi palkkaa. Harjoitteluksi sitä ei kuitenkaan lasketa ennen kuin vasta kolmannen vuoden jälkeen.

On jotenkin ihan minun tapaistani jo nyt suunnitella asioita, jotka tulevat tapahtumaan vasta kaukana tulevaisuudessa (tai vähintäänkin vuoden päästä). Olisi hyvä harjoitella elämään hetkessä ja nauttimaan siitä. Itse olen ainakin näinä kolmena päivänä kyllä nauttinut nykyisestä kesätyöstä ja etukäteen jo harmittaa kun sairaanhoitajan työt jossain vaiheessa vaihtuvat mitään osaamattoman ja täysin kaikesta pihallaolevan lääkäriharjoittelijan rooliin.


2 kommenttia:

  1. Hei olipas hyvä postaus ja tätä sun blogia on kiva lukea. Mua kiinnostaisi tietää, mitä oot mieltä siitä hallituksen kaaavailemasta uudistuksesta, että pääsykokeet jäisivät ja yo-todistuksella olisi enemmän painoarvoa? Ja tulisiko siis myös lääkiksestä poistumaan pääsykoe? Mitenköhän sitä tietoa mitä lääkikseen tarvitaan mitattaisiin sitten, jos kerta pääsykoe poistuu... Tiedätkö noin lääkiksen sisäpiiriläisenä, miten tämä uudistus tulisi muuttamaan lääkiksen valintamenettelyjä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi!

      Mä en valitettavasti tämän asian suhteen ole sen enempää sisäpiirissä kuin sinäkään, kun ei asiasta ole meille yleisesti puhuttu. :(

      Vaikka mä olenkin ollut aktiivinen fuksivuonna ja mukana monessa, ei koulutuspolitiikka ole kyllä kiinnostanut yhtään (vaikka ehkä pitäisi), enkä ole siis missään sellaisessa työryhmässä tai muussakaan mukana, jossa edes kuulisin uudistuksista tai saisin niihin vaikuttaa.

      Voin siis vain arvailla. Mutta todennäköisesti pääsykoe ei voi täysin jäädä lääkiksen osalta, koska aika monella hakijalla on joka tapauksessa täydet lähtöpisteet ja papereissa ainakin ne neljä (?) L:ää, joita täysiin lähtöpisteisiin tarvitaan. Sisäänottomääriä ei kuitenkaan tulevaisuudessa todennäköisesti voida enää nostaa, joten kaikki hyvän yo-todistuksen omaavat eivät vaan voi suoraan päästä lääkikseen. Ellei sitten vaadita useammassa aineessa sitä L:ää, mutta mitäs järkeä siinä sitten olisi, että lääkikseen pääsee jos historiasta kirjoittaa L?

      Muuten pääasiassa tuo uudistus on varmaan ihan fiksua kun nuoria yritetään saada suoraan lukiosta yliopistoon. Helpompihan se on abivuonna valmistautua yksiin kokeisiin kuin kaksiin. Yo-kirjoitusten jälkeen pitäisi saada vihdoin huokaista helpotuksesta eikä alkaa pänttäämään pääsykokeeseen. Ja kyllähän niitä omia arvosanoja voi korottaa tai uusia aineita kirjoittaa, jos ei ole aikoinaan saanut hyviä arvosanoja ja haluaisi sellaiselle alalle, missä niitä vaaditaan. Mielestäni yo-arvosanapohjainen pääsyvaatimus on parempi kuin ensikertalaiskiintiöt.

      On tässä asiassa varmaan vielä paljon pohtimista itse kullakin päättävällä taholla... mutta eivät mielestäni pääsykokeet nytkään mittaa lääkiksessä vaadittavaa tietoa, koska fysiikalla ja kemialla ei juuri ole lääkiksessä jalansijaa. Ehkä niiden ymmärtäminen auttaa ymmärtämään jotain kehon fysiologisia tapahtumia tai esimerkiksi lääkeaineiden toimintaa, mutta kyllä lääkiksessä mielestäni voitaisiin ihan yhtä hyvin vaatia englannin kielen kirjoittamista, koska sitä sentään tarvitaan lähes päivittäin. Biologiakin pääsykokeissa on oikeastaan aika turha mukaanlukematta ihmisen biologiaa. En usko, että koskaan koko opiskelujeni aikana tulen tarvitsemaan tietoa siitä, miten eroaa letto ja neva -suotyypit toisistaan. x)

      Poista