Hyvää tätä vuotta rakkaat lukijat,
Ja anteeksi kun kirjoittaminen on taas jäänyt. Joululoma ei varsinaisesti ollut niin kiireinen, etten olisi ehtinyt blogin parissa hetken istua ajatuksia vuodattamassa, mutta oikeastaan olin vain niin väsynyt, ettei edes omia ajatuksia saanut mitenkään järkevästi kokoon.
Loppuvuoden sairastelu verotti kyllä voimavaroja ihan huimasti. En jaksa vieläkään täysillä elää normaalia arkea, johon kuuluu isona osana liikunta. Paras suoriutumiseni kuntosalilla viimeisen puolentoista kuukauden aikana on yksi tunnin treeni, jonka jälkeen jalat olivatkin useita päiviä niin kipeänä, ettei elämästä meinannut tulla mitään. Toiseksi paras suoritus taas oli puoli tuntia salilla vietettyä aikaa, joka päättyi siihen kun meinasin nukahtaa penkille rintalihasten treenaamisen jälkeen.
Olen kärsinyt siis pari viikkoa todella uuvuttavasta tappoväsymyksestä, jonka vuoksi muun muassa aamulla sängystä ylös nouseminen on täyttä tuskaa ja päikkärit ovat enemmän sääntö kuin poikkeus. Väsymystä varmaan pahensi töissä vietetyt päivät. Viimeisen kahden lomaviikon aikana (eli 2/3 lomastani) olin töissä sairaanhoitajana osastolla, jossa olen viimeiset kaksi kesääkin viettänyt. Tai tavallaan osasto oli sama. Työ oli tuttua ja vanhoja työkavereita oli ihana nähdä. Silti töihin "paluu" itsessäänkin stressasi kovasti ja kiireiset päivät olivat rankkoja.
Eivät hiljaisetkaan päivät helppoja olleet, kun välillä tuntui, ettei silmiä jaksa pitää auki, jos pysähtyy pidemmäksi ajaksi paikalleen. Joka tapauksessa, työt olisi varmaan voinut jättää väliin sen hetkisessä kunnossa (siis kipeä en enää ollut, mutta fyysinen kunto ei ehkä ollut paras mahdollinen). Tosin siitäkin selvisin ja kyllä palkkapäivänä varmasti muinainen väsymys on muisto vain. Oikeita potilaita oli myös kiva hoitaa pitkästä aikaa paperisten keksittyjen tutorkeissipotilaiden sijaan. Koin myös taas oppivani joka päivä jotakin uutta tai vähintäänkin treenaavani vanhoja taitoja ja muistelevani jotain aiemmin oppimaani. Huomasin taas tykkääväni työstäni ja olevani onnellinen, että jatkan opintoja terveydenhuoltoalalla. En usko haluavani koskaan tehdä mitään muuta. Koen sekä nykyisen että tulevan ammattini niin tärkeiksi.
Töiden lisäksi joululomalla siis enimmäkseen nukuin. Kouluasioiden kertaamisesta ei tullut yhtään mitään. Varsinkaan kun kertailukaverini ei ollutkaan samaan aikaan Tampereella kuin minä. Siispä anatomiaa täytynee kerrata joskus toiste kun on aikaa. (Milloin?). Sain sentään yhden ison etapin vihdoin ohitettua: syväreiden virallinen aloitus. Vietin kaksi vapaapäivääni selailemalla yliopiston Andor -hakupalvelua ja etsimällä aiempia tutkimuksia syväreideni aiheesta ja lukemalla yhden väitöskirjan läpi. Opettelin käyttämään lähdeviiteohjelmaa Refworksia ja tuskailin taas Wordin asetusten kanssa. Samalla mieleeni muistui, miksi joskus aikoinani uhosin, että silloinen opinnäytetyöni sai jäädä viimeiseksi. Itse tutkimuksen tekeminen ja jopa tutkimusten lukeminen on ihan mukiinmenevää, mutta inhoan tietokoneohjelmien kanssa tappelemista. Miksi ne on tehty niin vaikeiksi käyttää?
Muutamana päivänä lomalla innostuin myös koreoimaan minulle nakitettua biisiä kevään näytelmäämme. Sain itselleni sellaisen biisin, jota kukaan ei oikein halunnut (kuten viime vuonnakin), mutta nyt useita kertoja sitä kuunneltuani olenkin ihan tyytyväinen siihen. En koe olevani mikään taitava koreografi tai osaavani edes tanssia kamalan hyvin, mutta ainakin minulla on jonkinlaista näkemystä siitä, miltä jokin koreografia voisi lavalla näyttää. Olenkin aika innostunut tulevasta keväästä tanssitreenien ja huhtikuun lopulla esitettävän valmiin näytelmän osalta. Toivottavasti tänä vuonna on yhtä hauskaa kuin viime vuonna!
Keväästä tulee siis varmaankin taas aika kiireinen. Tanssitreenejä tulee olemaan parina päivänä viikossa, minkä lisäksi syvärit todennäköisesti verottavat aika paljon vapaa-ajastani. Edessä häämöttävät myös tulevat häämme, joita varten on vielä paljon tehtävää. Onneksi minulla on ihania kavereita, jotka jo innoissaan odottavat, että pääsevät askartelemaan häihimme koristeita ja kutsukortteja. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti