keskiviikko 21. maaliskuuta 2018

Minäpäätänitse vs. Minäsuojaanpotilasta

Nyt kun laki terveydenhuoltoalalla työskentelevien rokotussuojasta on viimein tullut voimaan, on noussut kiivasta vastakkainasettelua niiden välillä, jotka vastustavat ”pakkorokotusta” viimeiseen asti sekä meidän muiden järkevien, jotka ymmärtävät miksi rokotuksia otetaan.

Minä suojaan potilasta.
Minut olen rokotettu.

En koe, että minulla olisi mitään paikkaa kyseenalaistaa asiantuntijoiden tutkimustuloksia tai päätöksiä siitä, että henkilökunnan rokottaminen kannaltaa. Siten voidaan ehkäistä kaikkein haavoittuvimmissa asemissa olevien potilaiden sairastumista influenssaan heidän ollessaan meidän käsissämme, meidän armoillamme. En voi ymmärtää, miten joku ei näe tätä. En voi ymmärtää, miten jonkun ammattietiikka antaisi saattaa potilaan vaaraan. Potilaan, joka ei itse voi suojata itseään, potilaan, jonka pitäisi voida luottaa meihin.

Rokotuksista ei ole todettu tulevan vakavia haittoja. Pistos sattuu, onpas kurjaa. Se pitää ottaa kerran vuodessa vain. Sitä ei anneta, jos et todellakaan voi ottaa rokotetta esimerkiksi heikentyneen immuunipuolustuksesi vuoksi tai jos olet allerginen rokotteen ainesosille. Rokote ei muokkaa immuunipuolustustasi sen enempää kuin taudinaiheuttajat, joita kohtaat joka päivä muutenkin. Rokotteessa tulevat vieraat aineet ovat vain murto-osa siitä mitä esimerkiksi yhden tupakan mukana inhaloit keuhkoihisi.

”Minäpäätänitse” -kamppanjan puolestapuhujat mainostavat olevansa myöskin fiksuja ja empaattisia ja haluavansa hoitaa potilaita hyvin. Mielestäni tässä on suuri ristiriita. Miten voi olla empaattinen, jos ei halua suojella potilasta oman piikkikammonsa kustannuksella? Mielestäni myöskään se, että kokee rokotteesta olevan hyödyn olevan liian vähäinen, ei ole empatiaa. Joku oli kommentoinut facebookissa olevaan ketjuun, että hän ei halua rokotetta, koska siitä saa vain 15% hyödyn, eikä esimerkiksi 80%. Eli hänen logiikallaan ihmisiä kannattaa pelastaa vain silloin, jos suurimman osan kuolema esimerkiksi ehkäistään. Ei, jos vain 15 sadasta pelastuu. Ihmishenkienkö arvo mitataan silloin määrällisesti? (Ko. Luku on ihan tuulesta temmattu!)

Fiksutko ovat sellaisia, jotka ajattelevat omilla aivoilaan? Yleensä tyhmimmät huutavat kovimpaan ääneen omaa viisauttaan. Viisasta olisi myöntää, ettei tiedä kaikkea. Rokotetta vastustavat nostavat esiin ”tutkimustuloksia” tai nojaavat siihen faktaan, ettei kaikkea ole tutkittu vielä. Ei ole tutkittu ihmisiä, jotka ovat saaneet rokotteen joka vuosi esimerkiksi 50 vuoden ajan. No ei kai, koska ei vielä ole rokotettu 50 vuoden ajan. Nämä ihmiset vaikuttavat hyvin kyvyttömiltä lukemaan tai arvioimaan tieteellistä tietoa. Se ei olisi mikään ongelma, jos sillä ei samanaikaisesti yritettäisi ratsastaa ja todistaa omia näkökantojaan.

Mielestäni ei ole mitenkään velvoitettua, että kaikki ihmiset osaisivat tehdä tieteellistä tutkimusta tai lukea niitä kriittisesti, ei todellakaan. Silloin kuitenkin pitäisi osata myöntää oma tietämättömyytensä tässä suhteesa ja ehkä kuunnella niitä muita, jotka kenties tekevät tutkimusta työkseen. Kaikki tutkimukset eivät ole yhtä hyviä. Vaikka joku ”tutkimus” olisi joskus jossain ”lehdessä” julkaistukin, se ei tarkoita, että se on tieteellisesti laadukas tai edes millään lailla lähellä totuutta. On aivan täysin eri asia, jos tutkija esimerkiksi yrittää todistaa väitettään oikeaksi ja samalla valikoi tutkittaviksi henkilöitä, jotka saavat tulokset näyttämään paremmilta. Esimerkiksi rokotuskriittisyydessä kyseinen ”tutkimus” voitaisiin toteuttaa niin, että laittaisin lehteen ilmoituksen: ”Haetaan tutkimukseen henkilöitä, joille on tullut kausi-influenssarokotteesta haittavaikutuksia!”. Kun oikeasti tutkimukseen pitäisi satunnaisesti valita suuri joukko ihmisiä, jotka ovat saaneet rokotteen ilman, että tutkija tietää kenelle on tullut mitäkin. (Tässä nyt vain hyvin kevyt esimerkki tutkimuksesta)

On valitettavaa ja hävettävää oman ammattikuntani puolesta todeta, että suurin osa minäpäätänitse -teesiä julistajista on hoitajia (on siellä varmaan lääkäreitäkin ja tietysti suurin osa hoitajista on mukana vastakkaisessa kamppanjassa minäsuojaanpotilasta). Tässä kohtaa huomaa mielestäni eron koulutuksessa selvimmin. Vaikka sairaanhoitajillekin nykyään painotetaan näyttöön perustuvan hoitotyön tärkeyttä ja koulutus on korekakoulutasoista, on kentällä paljon sairaanhoitajia, jotka ovat valmistuneet opistosta. Aikaisemmin näyttöön perustuvan hoitotyön merkitys on ollut tietääkseni paljon vähäisempi. Tieteellistä tietoa ja sen soveltamista ei ole samalla lailla opetettu. En voisi kuvitellakaan, että esimerkiksi kukaan nykyisistä kurssikavereistani voisi sortua edes lukemaan tai pitämään totena mitään epätieteellisiä julkaisuja (tai fb-kirjoituksia, joihin jotkut rokotteita vastustavat vetoavat) kuten nyt näiden tieteämättömien hoitajien kohdalla tapahtuu.

En halua vähätellä nyt hoitajia yleensä, koska onneksi suurin osa on todella fiksuja, ja vaikkei takana olisi koulunpenkillä opittua tietoa tieteellisten tutkimusten tulkinnasta, on työelämä opettanut opistostakin valmistuneille hoitajille paljon tästäkin asiasta. Lisäksi kriittinen ajattelu on usein ihan sisäsyntyistä. Kyllä maalaisjärjelläkin tajuaa, miksi meitä rokotetaan, vaikkei asiaan olisi sen enempää perehtynytkään, jos vain suostuu ilman tyhmiä ennakkoasenteita kuuntelemaan niitä, jotka asiasta jotain tietävät.

Puhun niin paljon tietämättömyydestä, koska mielestäni se todellakin on sitä. Muistan kun ensimmäistä kertaa olin hoitajana töissä niin, että minulle tarjottiin influenssarokotetta. Minä ajattelin, että ota sitä. Mitä minä sillä tekisin, koska olen kaksikymppinen ja perusterve? Jos sairastun, en minä siihen todennäköisesti kuole. Miksi ottaisin turhaan jonkin rokotuksen? En tullut edes ajatelleeksi, ettei se rokote todellakaan ole minua varten vaan potilaiden suojaamista varten. Sitten kun tästä kuulin / ajatus tuli mieleeni, olikin hyvin erilainen ääni kellossa. Miten olinkin voinut ensin ajatella niin itsekkäästi?

Itsekäs ajattelu on meille ominaista. Olemmehan ihmisiä. Meidän kuuluu yrittää selviytyä ja itsekkyys kuuluu selviytymisstrategiaamme. Itsekkyys ei kuitenkaan sovi terveydenhuoltoalalle. Siellä ei kyse ole omasta, vaan muiden (itseä paljon heikompien) selviytymisestä. Mielestän jokainen saa valita olla ottamatta rokotteita, jos näin välttämättä haluaa toimia, mutta silloin pitää myös se ammatti valita toisin.

Kiitos te ihanat, empaattiset ja fiksut ammattilaiset, jotka rokotatte itsenne ja suojaatte potilaitanne! <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti