No stress!

Ah, ihana maanantai. Kyllä, maanantai. Ja ihana. Maanantai. Kouluviikon alku. Eivät maanantait ole ihania.

Tänään on kuitenkin hyvä päivä. Takana on mukava viikonloppu, joka tuttuun tapaan oli yhtä kilpajuoksua kellon kanssa, kun taas oli tullut sovittua liikaa tekemistä ja näkemistä ja kokemista lyhyen ajan sisään, mutta silti nautin siitä. Näin pitkästä aikaa pk-seudulla asuvaa kaveria, toisessa kaupungissa asuvia sukulaisiani, ja pääsin juhlimaan kutoskurssin valmistujaisia 20-luvun teemalla, joka oli myös ihan mahtava. (20 -luku on ehkä paras lukuteema, jonka voi valita!) Ja asut olivat kyllä aika onnistuneesti sen mukaisia. Sunnuntain vietin aika pitkälti kavereiden kanssa pelaillen, pizzaa syöden ja Harry Pottereita katsoen. Kurssimme hyvinvointivastaavat järjestivät Harry Potter -maratonin, jossa ainakin yksi kaverini katsoi putkeen kaikki kahdeksan HP-leffaa aamu kahdeksasta seuraavaan aamuyöhön asti! Aika hieno saavutus! Monet muut (mukaanluettuna minä) kävivät paikalla katsomassa jonkun tietyn leffan tai pari. Itse katsoin puolet Puoliverisestä prinssistä.

Viikonloppu oli varmaan niin ihana mukavan tekemisen lisäksi siksi, ettei rästissä ollut mitään kouluhommia. Tutorin tein aika nopeasti jo heti oppimistavoitteet saatuamme loppuviikosta. Tämä sydänaihe on kuitenkin sen verran tuttu (edelleen), etten joutunut kovin paljoa näkemään vaivaa sitä opiskellessani. Toisaalta taas mietityttää se, että olisiko sittenkin pitänyt tehdä enemmän. Aina voisi kuitenkin tehdä vähän enemmän, lukea vähän tarkemmin. Mutta joskus on myös ihan terveellistä mennä sen matalan aidan kautta ja päästää itsensä vähän helpommalla.

Lorvailu jatkuu tänään, koska meillä on tämän viikon ensimmäinen tutoristunto vasta huomenna, eikä uusia oppimistavoitteita ole siis luvassa ennen sitä. Toki ehkä niitä voisi joltain toiselta ryhmältä tässä tiedustella ja valmistautua etukäteen, koska huomenna ei kyllä ehdi opiskelemaan mitään!

Olin tänään aamupäivän ja tulen olemaan huomisen aamun Tampereella järjestettävässä koulutustapahtumassa nakkilaisena (ihan vapaaehtoisesti), jonka jälkeen sitten on hieman koulua ja kokoustelua ja huomenillalla fuksigaala! Fuksigaala tarkoittaa sitä, että fuksivuotemme on pian ohi ja on aika saada palkinnot hyvistä suorituksista ja muistella lämmöllä mennyttä vuotta. Fuksigaala tarkoittaa myös kolmen ruokalajin illallista ja mahdollisuutta pukeutua hienosti illanviettoon kaverien kanssa. Luvassa on jännittäviä hetkiä kun paljastetaan kuka meistä on Vuoden Fuksi ja mikä huturyhmä on kerännyt eniten fuksipisteitä. Olen melko varma, että voitto osuu omalle ryhmälleni... ;)

Loppuviikko meneekin näytelmäkerhomme tanssitreeneissä ja viikonloppu kenraaliharjoitusten merkeissä. Näytelmän ensi-ilta lähestyy kovaa vauhtia ja nyt on rutistettava itsestä ne viimeiset mehut, jotta selvitään harjoituksista kunnialla. Sitten se on ohi! Toisaalta hieman haikea fiilis sen suhteen, että projekti, jota on niin kauan työstetty, tulee päättymään. Toisaalta taas odotan sitä stressittömyyttä jo kovasti.

Tänä iltana ei kuitenkaan ole mitään sovittuja menoja, ei koulutehtäviä, ei velvollisuuksia eikä stressiä. Ensimmäistä kertaa tämän kevään aikana on näin seesteinen ja mukavan huoleton olo. Tämä jatkukoon!