sunnuntai 29. huhtikuuta 2018

Pseudohehkutus

Viime viikko onkin kulunut mukavassa Pseudo-huumassa kun näytelmäkerhomme (Pseudo) vietti ensin kenraaliviikonloppua ja sitten näytösviikkoa, joka huipentuu eilen viimeiseen Tampereen näytökseen! Kiertue Turkuun on vielä tulossa 5.5, joten halukkaat pääsevät näkemään tuom mahtavan lähes vuoden kestäneen projektimme lopputuotoksen eli Piraattipäiväkirjat -musikaalin livenä.

Pääsin itse tällä kertaa ensimmäistä kertaa katsomon puolelle näkemään näytelmän kokonaisuudessaan, sillä nyt ei ollut mitään lavalle tai sen taakse sitovaa roolia minulla. Edellisvuosina olen ollut tanssimassa, jolloin luonnollisesti näytösajat vietetään joko yleisöä lavalla viihdyttäen tai verhon takana hiljaa omaa vuoroa jännityksellä odotellen. Tämävuotinen roolinvaihdos katsojaksi sujui melko kivuttomasti ja oli ihan kivaa vaihtelua. Mukavaa, kun kerrankin ei ole sidottuna kenraaliviikonloppuun tai näytöspäiviin. Kiertueellekaan ei tarvitse lähteä, jos ei halua (eikä sinne välttämättä mahtuisikaan).

En kuitenkaan toki toimettomana ollut tänäkään vuonna, vaan oma panostukseni näytelmään alkoi jo syksyllä käsikirjoituksen merkeissä. Sen lisäksi eläköityminen tanssimisesta sujui jokseenkin vähitellen, koska olin silti tekemässä koreografiaa, vaikken itse nyt tanssinutkaan. Uusi aluevaltaus edellisvuosiin nähden oli myös puvustus, josta lähtenyt innostus sai minut hankkimaan oman ompelukoneenkin!

En ole nähnyt edellisvuosien näytelmiä muuta kuin videolta, joten en todellakaan taida olla puolueeton arvioimaan tämän vuoden tuotosta. Olen kuitenkin sitä mieltä, että tämän vuoden näytelmä oli kaikkein paras! Jokainen hahmo oli mielenkiintoinen ja juoni todella viihdyttävä. Visuaalinen toteutus ilahdutti ja kiinnitin nyt huomiota esimerkiksi valoihin, jotka loivat todella hyvin tunnelmaa pitkin matkaa. Ja pitkähän se matka olikin, sillä näytelmä kesti 3,5h tänä vuonna väliaikoineen. Ei kuitenkaan missään kohtaa tullut tylsää! Ja se mielestäni sanoo jo jotain.

Piraattipäiväkirjat on merirosvotarina, jossa mukana on jännittävien juonenkäänteiden lisäksi myös hitunen mystisyyttä. Suuntautuuhan piraattien merimatka kahdeksannelle merelle Toivepuun hedelmien toivossa. Omasta mielestäni käsikirjoitus on huippuviihdytrtävä, vaikka tässä kohtaa ainakin olen puolueellinen! Luin sitä kuitenkin useita kertoja syksyllä aina uudelleen ilahtuen ja nyt näytösviikolla kävin katsomassa musikaalin kahdesti siitä jopa maksaen. Olisin mennyt vielä useamman kerean, jos se olisi ollut omiin aikatauluihini sopien mahdollista.

Tämän kaiken hehkutuksen takana on lämmin kehoitus käydä katsomassa näytelmämme Turussa, jos siihen vain on mahdollisuus! :)

Lippuja saatavilla: https://www.tampereenkandit.fi/tlk/pseudo


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti