maanantai 25. tammikuuta 2016

Aineenvaihdunnan logiikkaa hakemassa

Kolmas viikko aineenvaihduntajaksoa aluillaan. Viikonlopun lääkisristeilystä toivuttu. Ihanan lämmin sää. Hieman nuutunut olo kuitenkin.

Näillä mennään tänään.

Tosiaan, viikonloppu kului Itämerellä ruotsinlaivalla matkalla Tuhkolmaan ja sitten takaisin 1100 muun lääkisopiskelijan kanssa. Reissuun kuului naamiaisasuihin pukeutumista, buffetillallista, vaeltelua Tukholman kaupoissa ja tietenkin hyttibileitä. Viattomia kanssamatkustajia kävi kyllä sääliksi, kun laivan täytti meluisa haalarikansa. Risteily oli kaiken kaikkiaan hauska kokemus, mutta onneksi otin itse vähän rauhallisemmin ja menin etenkin toisena iltana ajoissa nukkumaan. Muuten olo ei ehkä olisi ihan näin pirteä tänään. Käteen (tai haalarinlahkeeseen) jäi lisäksi Tuhkolman vanhasta kaupungista ostettu Lannister-haalarimerkki. (Koska Game of Thrones <3)

Onneksi pakkanen ei pilannut shoppailukierrosta Ruotsin päässä. Olisi ollut kirjaimellisesti aika jäätävää kuljeksia pitkin kaupunkia kahdenkymmenen asteen pakkasessa. Voi olla, että reissu olisi jäänyt silloin tekemättä. Onneksi pakkanen laantui ja -2 -astetta tuntui oikeastaan aika lämpimältä. Tänäänkin kouluun pyöräillessä tuli ihan hiki, eivätkä pelkkien sukkahousujen peittämät polvet jäätyneet ollenkaan kuten viime viikolla kaksien housukerrosten alla.

Aineenvaihduntajakson kolmas ja viimeinen viikko siis alkoi ihan mukavissa merkeissä ja leppoisasti, kun tänään minulla oli vain yksi tunnin kestävä tutor-istunto. No okei, olisi tänään ollut yksi luentokin... en vain jaksanut jäädä koululle kahdeksi tunniksi tappamaan aikaa, jotta pääsisin osallistumaan 45 minuutin luennolle aiheesta, jota olemme käsitelleet tutorissamme jo jakson alussa (oksidatiivinen fosforylaatio). On kuitenkin niin paljon muutakin tekemistä, kuten tämä blogin kirjoittaminen... :)

Viimeisellä viikolla olo ei ole niin eksynyt kuin jakson alussa. En kuitenkaan vieläkään tunne osaavani oikeastaan mitään. Tiedän tietäväni jotakin jostakin, mutta tieto on aika passiivisella tasolla vielä. Ymmärrän, jos minulle kerrotaan esimerkiksi rasva-aineenvaihdunnasta, mutten osaa kertoa siitä vielä kovinkaan paljon itse ilman muistiinpanoja ainakaan. On kuitenkin ollut helpottavaa huomata, että mitä enemmän opiskelee, niin sitä enemmän osaa. Hieman ehkä hölmön kuuloinen ja itsestäänselvä asia, mutta tarkoitan tällä siis koko aineenvaihduntaa. Mitä enemmän opiskelee esimerkiksi proteiinien ja rasvojen aineenvaihdunnasta, niin sitä paremmin ymmärtää myös hiilihydraattien aineenvaihduntaa. Kaikki on yhteydessä toisiinsa, joten kyllä se palapeli tässä pikkuhiljaa on alkanut rakentua. Tiedän jo ainakin, mitä se esittää.

Luonnontieteissä hienointa on se, että ne ovat loogisia. Luonto on looginen, järjestelmällinen ja aika ennustettava. Tykkään logiikasta. Tykkään siitä, että kun ymmärtää jonkin säännön, sitä voi soveltaa muihinkin asioihin kuin vain siihen, minkä yhteydessä olet sen säännön oppinut. Tykkään siitä, että aina ei tarvitse turvautua omaan inhimilliseen ja niin kovin rajalliseen muistiin, vaan asioita voi joskus päätellä vanhojen luonnon lainalaisuuksien pohjalta.

Toki edelleen aineenvaihduntajakso edellyttää sitä muistia ja ulkoaopetteluakin. Siitä ei pääse minnekään. Toisaalta onneksi kaikki liittyy jollakin tavalla kaikkeen, niin hyvin monet metaboliareittien välituotteet ovat kertautuneet niin monta kertaa, että niiden nimet jo suunnilleen muistaa, vaikka ne olisivatkin vaikeita: 5-fosforibosyyli-1-pyrofosfaatti, hypoksantiiniguaniinifosforibosyylitransferaasi, karbamoyylifosfaattisyntetaasi II, aspartaattiaminotrasferaasi (ASAT!), alfa-ketoglutaraatti...

No joo, pakko myöntää, etten muista noista edellisestä ainakaan hypoksantiiniguaniinifosforibosyylitransferaasi -entsyymin nimeä tai välttämättä edes missä reaktiossa se täsmälleen on tärkeä. Tykkään vaan järkyttää maallikkolukijoitani (etenkin äitiäni) ja ehkä itseänikin näillä järkyttävillä sanahirviöillä. Toisaalta pakko myöntää, että on näissäkin nimissä oma logiikkansa.

Mutta vaikka jotkin asiat käyvät järkeen ja ovat ihailtavan loogisia tässä aineenvaihduntaviidakossa, en ole ollenkaan varma siitä, että pääsen jakson tentistä läpi. Onneksi siihen on vielä melkein kaksi viikkoa, ja murehditaan huonoja tuloksia sitten kun niiden aika on.


5 kommenttia:

  1. Uusi lukija ilmoittautuu! Löysin blogisi ja ihastuin. :) Onnittelut unelman toteutumisesta ja tsemppiä opiskeluihin!

    Itsekin th/sh, jo elämää nähnyt kahden lapsen äiti. Ikäni haaveillut lääkiksestä. Aina luullut että oon vaan liian tyhmä... Nyt päätin että edes yritän. Kun en muusta nykyään haaveilekaan. Luku-urakka melkoinen, kun fyssa ja kemma lähti puhtaalta pöydältä... Mutta kirjoituksiasi lukiessa saan ylläpidettyä motivaatiotani yllä! ;)

    VastaaPoista
  2. Oijoi, ihanaa kun voin olla avuksi! :)
    Toivotan jaksamista rankkaan lukukevääseesi. Hienoa, että jaksoit lähteä hommaan! Kyllä ne unelmat ennen pitkää toteutuvat kun vaan jaksaa nähdä vaivaa niiden eteen.

    VastaaPoista
  3. Hei! Onko Tampereen lääkiksessä paljon kursseja joihin on vain englannin kielisiä kirjoja? Mitä kursseja ja onko kuinka tuskallista/ vaikeaa lukea? Onko ruotsia ja englantia miten paljon sisällytetty opiskeluun? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka!

      Meillä ei ole millään kurssilla varsinaista sellaista pakollista kirjallisuutta, vaan kaikki on oikeastaan suosituksia. Tai ainkaaan en usko, että myöskään tulevaisuudessa tulee olemaan. Me saadaan lukea ihan mistä lähteestä halutaan noihin tutor-oppimistavoitteisiin asiaa. Jotkut käyttää jopa wikipediaa. Se on ihan itsestä kiinni, että mistä sen tietonsa kaivaa :)

      Fakta on kuitenkin se, että suurin osa tiede- ja opetuskirjallisuudesta on englannin kielellä, että sieltä sitä tietoa löytyy tuoreimpana ja monipuolisimpana. Kuitenkin esimerkiksi Duodecim on toimittanut paljon suomenkielisiä oppikirjoja, ja ne ovat saatavilla e-kirjoina (sitten kun on yliopiston/Duokkarin tunnukset). Itse olen käyttänyt myös niitä tukikirjallisuutena. Suurimmaksi osaksi olen kuitenkin lukenut englanninkielistä kirjallisuutta.

      Onhan se aika vaativaa ja vaikeaa kun lukee englanniksi, mutta toisaalta sanasto lääketieteessä on muutenkin sellaista, että niillä englanninkielisillä termeillä pärjää. Mutta kyllä esimerkiksi mun kurssikaveri (joka kirjoittaa tota If you can dream it, you can do it -blogia) on puhunut, että ei-niin-hyvillä englannin taidoilla kyllä kestää tahkoa niitä kirjoja läpi.. mutta hyvin sekin on mun tietääkseni pärjännyt! :)

      Joku ruotsinkurssi pitää opintojen aikana suorittaa, mutta en ole varma mihin kohtaan se oli integroitu. Nelosen syksyllä on englanninkielinen jakso Abdominal complaints, joka siis opiskellaan kokonaan englanniksi (ilmeisesti siellä on myös vaihto-oppilaita silloin). Muuten ei mun mielestä ole sisällytetty englantia tai ruotsia opetukseen.

      Toivottavasti ei kieliasioista jää kiinni lääkiksen hakeminen! :) Tampereella ehkä vähiten tarvitsee vieraita kieliä, kun ei olla länsirannikolla tai pk-seudulla, missä olisi paljon suomenruotsalaisia tai ulkomaalaisia.

      Poista
    2. Kiitos vastauksesta! Ja tsemppiä ja voimia opiskeluun!! :)

      Poista