Jotenkin on kamalan vaikeaa uskoa, että kaksi vuotta on kulunut niin lyhyessä hujauksessa. Mutta niinhän se toisaalta on, että vaikka taaperolle kaksi vuotta on kokonainen ihmisikä, niin mitä vanhemmaksi tulee, sitä nopeammin vuodet kiitävät ohi. Onneksi olen kuitenkin osannut nyt nauttia opiskeluajasta niin, ettei sen kuluminen tunnu yhtään surulliselta. Ennemminkin odotan tulevia vuosikursseja, "vanhenemista" ja "viisaastumista".
Kolmosvuosi alkaa jaksolla nimeltä Ennaltaehkäisy. Meille luennoidaan muunmuassa rokotteista ja alkoholihaitoista, lihavuuden terveysriskeistä sekä mielenterveyshäiriöistä. Konferensseja tulee olemaan niin kansanterveydestä kuin monikulttuurisuudesta. Jakson aiheet ovat siis aika ajankohtaisia ja tietysti omalla tavallaan erittäin tärkeitä. Ennaltaehkäisy ei ehkä kliiniseltä kannalta ole niin kamalan mielenkiintoista, etenkään kun ilmeisesti jaksoon kuulu jonkin tieteellisen tutkimuksen tekeminen tai jotain vastaavaa... Kuitenkin pitäisi pitää mielessä, etta juurikin hyvällä ja täsmällisellä ennaltaehkäisevällä työllä saataisiin Suomessakin suurimmat säästöt terveydenhuollossa aikaan. Yritän siis ennakkoasenteista huolimatta suhtautua tähän jaksoon ihan positiivisin mielin ja vähintääkin sitä arvostaen.
Syksymmällä jaksot onneksi muuttuvat vähän käytännönläheisimmiksi ja mielenkiintoisemmiksi. Käytännönläheisyys siis tässä vaiheessa opintoja tarkoittaa lähinnä erilaisten "temppujen" oppimista tulevaisuuden varalle. Siksi ennaltaehkäisevä työ ei ehkä niin mielenkiintoista käsitteenä olekaan. Lääkärinalkuja kun kiinnostavat pääosin tietenkin ne asiat, mitkä juuri lääkärit osaavat. Minuakin kiinnostavat "uudet" jutut, jotka erottavat minut vanhasta ammatistani. En ihan tarkalleen tiedä, millaisia kliinisiä taitoja kolmosvuonna opiskelemme, mutta ainakin niitä pitäisi kertyä rutkasti lisää. Kolmosella on nimittäin kliinisten taitojen evaluaatio, joka ymmärtääkseni on jonkinlainen näyttöjen antamistilanne. Eli pitää osoittaa osaavansa esimerkiksi aloittaa nestehoito (kanylointia kenties), kuunnella keuhkoja tai tulkita ekg:tä...
Tämän vuoden toisessa jaksossa (Neste- ja elektrolyyttitasapaino) opimmekin kanyloimaan. Tai siis kurssikaverini oppivat. Itse varmaan jätän välistä (toivottavasti saan hyväksiluettua!) ne harjoitukset, joissa letkutetaan iv-nesteitä ja kanyloidaan. Olen kuitenkin omat kanylointinäyttöni suorittanut jo kahdessa eri sairaanhoitopiirissä ja sairaanhoitajana kanyloinut varmasti yli sataa potilasta. Suonensisäisten nesteiden ja lääkkeiden käyttökuntoon saattamista on tehty monin verroin enemmänkin. Tällaisessa harjoitustyössä tuntisin olevani lähinnä tiellä. Sen sijaan samassa jaksossa toteutettava diureettien vaikutus -harjoitustyö vaikuttaa mielenkiintoiselta. Ilmeisesti tulemme itse testaamaan niiden vaikutuksia. Mielestäni on erittäin hyödyllistä tietää, miltä potilaasta tuntuu kun diureetit saavat virtsanerityksen lisääntymään ja miten kurjaa on ravata koko ajan wc:ssä. Tuskinpa sen jälkeen tulee ikinä kehotettua ketään ottamaan diureetteja yötä vasten.
Näiden kahden ensimmäisen jakson alustavat aikataulut olemmekin saaneet. Siksi tiedän jo niiden sisältämistä harjoitustöistä. Uskon, että kolmosvuonna luvassa on monia muitakin mielenkiintoisia töitä ja tiedän, että pääsemme seuraamaan mm. terveyskeskuspäivystystä. Asiat muuttuvat kliinisemmiksi ja hyvä niin. Kahden vuoden päästä pitäisi nimittäin olla jo valmis lääkärin sijaiseksi. Toivon myös, että jo aiemmin opittu tulee nyt kertautumaan. Kuten jo todettu, kertaus on todella kipeästi nyt tarpeen...
Kolmas jakso tänä syksynä tulee olemaan 'Infektio', jossa vihdoin käsittelemme antibiootteja ja erilaisia infektiotauteja. Joulun jälkeen luvassa on 'Rintakipu ja hengenahdistus', joka kaiketi on jossain määrin samaa asiaa kuin fuksivuoden kevään viimeinen jakso (Hapensaanti), mutta rutkasti kliinisempi (sisältäen sairauksia ja niiden hoitoa). Kaksi viimeistä jaksoa tänä lukuvuonna ovat sitten 'Hermoston toimintahäiriöt' ja 'Diagnostiikka ja hoito'. Kuulostaa siis, että ensimmäisen jakson jälkeen edessä on paljon kaikkea mielenkiintoista ja luulisi, että nyt paatuneinkin entinen sairaanhoitaja tulee oppimaan jotain ihan uutta.
Näitä odotellessa. Kirjoittelen lisää sitten lukuvuoden kuluessa...
Ai niin, meillä alkaa nyt syksyllä myös RUOTSI! Itselleni se ei ole kauhistus, koska olen kuitenkin ruotsin kielen kanssa ollut jonkin verran elämässäni (ja töissäkin) tekemisissä sekä suorittanut jo kaksi virkamiesruotsia (joiden ansiosta edessä ei kuitenkaan ole mitään vapautusta ruotsin opinnoista). Päivät tulevat kuitenkin olemaan aika pitkiä kun kahdesti viikossa ruotsia opiskellaan pääkampuksella 2,5 tuntia muiden lääkisopiskelujen lisäksi.
 |
| Esimerkkinä harjoitustöistä: Kevään hyökkäys ja puolustus -jaksolla tunnistimme gramnegatiivisia bakteereita. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti