Vielä kerran näytelmää!

Onpas ollut pitkä tauko nyt kirjoituksissa! Syynä blogihiljaisuuteen on ollut mikäs muukaan kuin oma yliaktiivisuuteni vähän kaikissa muissa hommissa ja projekteissa. Suurin syypää on kuitenkin näytelmäkerhomme Pseudo ja toissaviikonlopun näytöksemme. Niissä kului mukavasti jokainen viikonlopun päivä aamusta iltaan ja sen jälkeen sitä olikin niin väsynyt, että uni vaati veronsa. Viime viikonloppuna oli tietysti myös vappu, joka myöskin vei aikaani ihan kiitettävästi sekä itse vapun juhlimisen  että vappujuhlien ja meininkien järkkäilyn merkeissä, vapputoimikunnassa touhutessa.

Ajattelin kuitenkin vielä kerran kirjoittaa näytelmästämme, koska onhan se (ja erityisesti siihen valmistautuminen) vienyt suurimman osan ajastani ja energiastani tänä keväänä. Tämä kevät on ollut sekä fuksi- että Pseudokevääni. Pseudoilun vuoksi fukseilu jäi tosiaan vähemmälle, mutta en pidä sitä mitenkään huonona asiana.

Tuntuisi melkein haikealta muistella näytösviikonloppuamme, jollei luvassa olisi vielä yksi näytös. Onneksi lavalle pääsee vielä tanssahtelemaan ylihuomenna Helsingissä! Yleisössä on tällä kertaa myös ei-lääkiskavereitani ja oma perheeni, joten ennen ensimmäistä biisiä jännittää varmasti ihan hirveästi lavan takana.

Näytösviikonloppuna - omituista kyllä - jännitys kasvoi mitä enemmän näytöksiä oli takana. Ensi-iltaa ei osannut ollenkaan jännittää ja silloin kaikki sujuikin todella hyvin. Myöhemmissä näytöksissä tuli mokailtua milloin missäkin ennennäkemättömässä paikassa ja joskus suorastaan tuntui, että vain hyytyy lavalle. Todennäköisesti syynä oli lisääntyvä väsymys ja uupumus. Se, ettei oikein jaksanut enää antaa kaikkeaan. Onneksi nyt tätä Helsingin näytöstä ennen on ollut mukava tauko, joten ehkä sitä virtaa löytyy vielä enemmän kuin aiemmin.

Olin oikeastaan aika yllättynyt siitä, millaisen suosion näytelmämme sai Tampere-viikonloppunaan. En tosin ole aikaisemmin ollut projektissa mukana, enkä näytöksiä ole käynyt katsomassakaan, joten vertailukohtia ei minulla juuri ole. Palaute kuitenkin oli sitä luokkaa, että kyseessä oli paras Pseudon näytelmä ikinä ja jokainen katselija oli tykännyt näkemästään, ainakin kokonaisuutena. Varmaan kaikkien suureksi yllätykseksi näytelmän härskein ja muutenkin kamalin hahmo saikin suurimmat suosionosoitukset ja nimettiin jopa monen lempihahmoksi. Omasta tanssistanikin tykättiin ja jotkut jopa sanoivat sen olevan oma suosikkinsa. Tämä minut ainakin yllätti ihan täysin. Varsinkin niiden kaikkien epätoivoisten hetkien jälkeen, kun sitä epäili omaa ja muiden osaamista ja mietti että tuleekohan tästä yhtään mitään muuta kuin täysi farssi.

Kaiken kaikkiaan oli todella hienoa nähdä, miten siitä syksyllä lukemastani käsikirjoituksesta saatiin noin sadan lääkisläisen (ja parin teekkarivahvistuksen) työpanoksella ihan melkein ammattitason näytelmä lavasteineen, valoineen, äänitehosteineen, musiikkeineen, tansseineen, rooliasuineen ja maskeineen. Ei voi muuta kuin ihailla ihmisten osaamista ja sitä oman ajan uhraamista, mikä projektiin osallistuminen on oikeasti vaatinut. Varsinkin ihmisiltä, joilla oli lusikka vähän joka sopassa (kuten yhdellä tuottajistamme). Itsekin olin tosin mukana useammassakin tiimissä, mutten missään muussa kuin tanssissa tehnyt kovin paljoa. Lavalle saa kuitenkin loppukiitosten aikana mennä kumartamaan nyt useita kertoja ;)

Nyt kun viime näytökseestä on kulunut taas jonkin aikaa, on taas kiva päästä katselemaan/kuuntelemaan näytelmää taustaverhon takaa ja välillä käydä lavalla tanssimassa. On mukavaa päästä taas meikkaamaan itsensä niin kuin ei koskaan oikeassa elämässä meikkaisi ja pukemaan päälleen mitä hienoimpia tanssiasuja. On harmillista, että kohta se lysti on ohi, mutta nyt täytyy ottaa tästä viimeisestä kaikki irti!

Tule sinäkin vielä Helsinkiin katsomaan meitä 5.5. klo 15!
Lippuja saa täältä http://www.tampereenkandit.fi/tlk/sivu/pseudo !
Ole kuitenkin nopea, enää 40+ lippua jäljellä! :D